Suomalaisen kuvataiteen tulevaisuuden menestys vaatii alan rakenteiden peruskorjausta

Galleria Sculptorin tyhjä näyttelytila. Kuva: Suomen Kuvanveistäjäliitto ry

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan uutta kulttuuripoliittista selontekoa. Kuvataiteen alan asiantuntijaorganisaatiot Suomen Taiteilijaseura, Frame Finland ja Kuvasto esittävät selonteon toimenpiteenä kuvataidealan rakenteiden peruskorjausta. Esitys on aikajanaltaan pitkäkestoinen, muuttuviin maailmantilanteisiin soveltuva ennakkoluuloton avaus.

Suomen Taiteilijaseura, Frame Contemporary Art Finland ja Kuvasto vetoavat kulttuuripoliittisen selonteon työryhmään kuvataiteen rakenteiden uudistamisen puolesta.
 
Kuvataiteen alan asiantuntijajärjestöt ovat valmistelleet yhteisen ehdotuksen, joka tähtää suomalaisen kuvataiteen tulevaisuuden menestykseen. Ehdotus on valmisteltu pitkäjänteisesti tulevaisuutta ajatellen, paljon kuluvaa vaalikautta pidemmälle. 

Kuvataideala tarvitsee peruskorjauksen, joka pitää sisällään niin kuvataiteen vapaan kentän tukirakenteiden kuntoon laittamisen kuin suunnanmuutoksen siihen, mistä kuvataiteilijan toimeentulo syntyy. 

Cuporen tuore toimialaselvitys kertoo konkreettisesti, kuinka kulttuuripoliittiset tukimekanismit ovat kuvataidealalla jääneet vakavasti jälkeen. Nyt on kuvataiteen vuoro.

Lue ehdotus kokonaisuudessaan alta.

Kuvataiteen tilannekuva

  1. Valtio rahoittaa visuaalisia taiteita vähän suhteessa useimpiin muihin taiteenaloihin. Taiteellisen työn rakenteet kuvataiteen alalla ovat tutkitusti monia muita taiteenaloja heikommat. Myös kuvataiteen yhteisöt ovat huomattavasti muiden taiteenalojen yhteisöjä heikommin rahoitettuja. (Cupore, 2023)
     
  2. Kuvataiteen yleisömäärät ovat kuitenkin suuret – noin 4 miljoonaa käyntiä vuodessa pandemiasta toipuessakin – ja museot tekevät jatkuvasti kävijäennätyksiä. Kävijämääristä noin puolet on taidemuseoista (2,2 miljoonaa käyntiä) ja puolet gallerioista (1,2 miljoonaa käyntiä) ja kuvataidetapahtumista (600 000 käyntiä). 
     
  3. Kuvataiteilijat saavat taiteellisesta toiminnasta toimeentuloa lähinnä teosmyynneistä (ja apurahoista), eivät juurikaan teostensa esittämisestä näyttelyissä ja internetissä, vaikka kuvataidettahan nautitaan sitä katsomalla.

Muutos

Kuvataideala tarvitsee peruskorjauksen, joka pitää sisällään niin kuvataiteen vapaan kentän tukirakenteiden kuntoon laittamisen kuin suunnanmuutoksen siihen, mistä kuvataiteilijan toimeentulo syntyy.

Viimeisimmän suuren kulttuuripoliittisen uudistuksen, eli esittävien taiteiden VOS-uudistuksen jälkeen on aika kääntää valokeila taiteenaloihin, joilla ei vielä ole vastaavaa työllisyyttä edistävää ja vakautta luovaa VOS-rakennetta. Cuporen tuore toimialaselvitys Visuaaliset taiteet Suomessa (2023) kertoo konkreettisesti, kuinka kulttuuripoliittiset tukimekanismit ovat kuvataidealalla jääneet vakavasti jälkeen.

Nyt on kuvataiteen vuoro.

Miksi muutos tarvitaan?

Alan nykyiset rakenteet ovat vanhentuneet muun muassa seuraavilta osin:

  • Kuvataiteen toimialan kaksi peruspilaria ovat taidemuseojärjestelmä sekä vapaa kenttä, eli esimerkiksi galleriat ja kuvataideyhteisöt. Taidemuseot ovat nykyisellään VOS-järjestelmän piirissä, mutta niiden VOS-henkilötyövuosijärjestelmän puitteissa ei palkata työsuhteisiin kuvataiteilijoita. Museot eivät muillakaan tavoilla juuri lainkaan rahoita taiteen tekemistä, toisin kuin vaikkapa VOS-järjestelmän piirissä olevat teatterit ja orkesterit. Myös kuvataiteen vapaalla kentällä yhteisörahoitus on muihin taiteenaloihin verrattuna heikkoa. Tästä johtuen Suomesta puuttuvat esimerkiksi keskisuuret, kuvataidetta esittävät näyttelytilat, kuten uusia teoksia komissioivat taidehallit. Kuvataidealan elinvoimaisuus edellyttää sekä taidemuseo- että vapaan kentän kehittämistä. Yksi ei voi kukoistaa ilman toista.

  • Kuvataiteilijan ansaintalogiikkaan kaivataan ajattelun muutosta. Kuvataidealan rakenteet pohjaavat perinteiseen ajatukseen siitä, että taiteilijan tulisi saada elantonsa pääasiassa teoksia myymällä. Kuvataidetta nautitaan kuitenkin ensisijaisesti sitä katsomalla ja kokemalla. Tästä syystä kuvataiteilijan toimeentulon perustan tulisi olla teosten käytössä (pay for use / pay to own), ja kuvataiteilijan tulisi saada pääosa toimeentulostaan näyttelytoiminnasta.
     
  • Kuvataiteeseen ja siitä nauttimiseen vaikuttavat tulevaisuudessa globaaleista megatrendeistä ainakin kestävyysmurrosdigitalisaatio ja globalisaatio. Kuvataiteen digitaalinen esittäminen yleistyy (digitalisaatio), taiteilijakenttä monimuotoistuu ja toisaalta suomalaisen taiteen viennillä on lupaavia mahdollisuuksia (globalisaatio), kulutus ohjautuu yhä enemmän palveluihin, jolloin kuvataiteen osalta taidenäyttelyiden ja kuvataidetapahtumien rooli korostuu (kestävyysmurros).

Muutos käytännössä: Taidemuseoista tulevaisuudentekijöitä

Taidemuseoiden roolia työnantajana sekä taiteellisten sisältöjen mahdollistajana tulisi ajatella uudelleen. Muusikot voivat työllistyä orkesteriin ja näyttelijät teatteriin, mutta kuvataiteen alalla vastaavia työpaikkoja ei vielä ole.

Museot taiteen tuottajana, rahoittajana ja taiteilijoiden työllistäjinä

Taidemuseot ovat merkittävä valtionavustuksen kohde kuvataidealalla. Tällä hetkellä taidemuseoiden budjetista kuitenkin vain neljä prosenttia kuluu taiteilijoille maksettaviin palkkioihin ja taidehankintoihin (Cupore, 2023). Esittävien taiteiden ja musiikin puolella vastaava luku, eli taiteilijoiden saama osuus VOS-laitosten budjetista on tyypillisesti noin 50 %. Taidemuseolaitoksen mahdollisuuksia taiteen tuottamiseen, kuten taidehankintoihin, taiteilijoille maksettaviin palkkioihin, tekijänoikeuskorvauksiin – ja palkkoihin, tulisi vahvistaa.

Taidemuseoiden VOS-järjestelmää tulisi kehittää niin, että museoiden henkilötyövuosista käytettäisiin osa taiteilijoiden palkkaamiseen. Työsuhteet voisivat kestää esimerkiksi muutaman kuukauden näyttelyn valmistelun aikana. Malli on tuttu esittävien taiteiden puolelta, jolla yhä tavallisempaa on, että laitokset palkkaavat vakituisen henkilökunnan lisäksi taiteellista henkilökuntaa kutakin projektia varten erikseen. Museot tarvitsevat merkittävää lisärahoitusta näihin uudistuksiin.

Vahvistetaan kuvataiteen tekijänoikeusjärjestelmää digitalisaation aikakaudella

Kuvataidetta nautitaan yhä enemmän verkossa, mutta verkkolevitykseen liittyvä tekijänoikeudellinen ansaintalogiikka vaatii kehittämistä ja vahvistamista. Kyse on tekijänoikeuksien toteuttamisesta lain edellyttämällä tavalla. Luodaan kestävä malli museoiden taidekokoelmien esittelemiseksi verkossa. Onnistuneen Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen myötä 2/3 suomalaisista taidemuseoista on julkaissut verkossa 31 000 taideteosta 3 800 taiteilijalta kansalaisten ulottuville, ja taiteilijat ovat saaneet siitä vuosittain tekijänoikeuskorvauksen. Sopimuskauden aikana verkossa julkaistujen teosten määrä on nelinkertaistunut.

Tarve digitaalisille kulttuuripalveluille tulee tulevaisuudessa edelleen kasvamaan. Sopimuksen jatko on vaakalaudalla, sillä sen rahoitus on perustunut OKM:n väliaikaiseen ja vuonna 2023 päättyneeseen erillismäärärahaan. Vakaampi ja ennustettavampi malli varmistaa museokokoelmien saattamisen pysyvämmin laajemman yleisön saataviin. Se tukee myös kansalaisten osallisuutta ja digitalisaatiota koskevia kulttuuripoliittisia tavoitteita.

Muutos käytännössä: Vapaa kenttä kukoistamaan

Suomessa toimii valtakunnallisesti tasokas, mutta aliresursoitu kuvataideyhteisöjen verkosto. Vuonna 2022 kuvataiteen kentällä toimi 123 galleriaa 33 eri paikkakunnalla sekä 39 taidelainaamoa (Frame Contemporary Art Finland 2023). Näistä noin 50 kuvataideyhteisöä – taiteilijaseuraa, näyttelytoimijaa, residenssiä ja taideyhdistystä – saa vuosittain Taiteen edistämiskeskuksen yhteisörahoitusta toimintaansa.

Kuvataideyhteisöjen eli kuvataiteen vapaan kentän rahoitus on kuitenkin keskimäärin selvästi heikompaa kuin muilla taiteenaloilla. Vapaa kenttä tarvitsee investointeja, jotta alalle saadaan kasvua ja työllisyyttä, myyntiä ja kansainvälisyyttä. Taide on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, kasvuvoimainen ja tulevaisuuteen kurkottava talouden sektori.

Lisätään kuvataideyhteisöjen mahdollisuuksia kehittää myynti- ja taidelainaamotoimintaa

Investoinnit esimerkiksi myyntiin, markkinointiin ja digitalisaation kehittämiseen tuottavat kaupallisia toimintamahdollisuuksia kuvataidealalle ja kytkevät alaa vahvemmin osaksi luovaa taloutta. Näyttely- ja taidelainaamotoiminnan sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen johtaa parempiin ja saavutettavampiin palveluihin kuvataiteen yleisöille ympäri Suomen ja kansainvälisesti. Näillä investoinneilla taiteen myynti lisääntyy, toimijoiden omarahoitus vahvistuu ja taiteilijoiden ansainta monipuolistuu. Myös taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten työllisyys paranee, kun kuvataideyhteisöjen työllistämismahdollisuuksia tuetaan. 

Pitkällä tähtäimellä on tavoiteltavaa, että osasta kuvataideyhteisöistä kasvaisi vahvoja toimijoita, joilla olisi taiteen välittämisen ja esittämisen lisäksi resursseja rahoittaa ja tilata uusia taideteoksia. Kuvataiteen yhteisöjen, kuten eri puolella maata toimivien kuvataidejärjestöjen, gallerioiden ja taidelainaamoiden, rahoitusta tulee kasvattaa 3 miljoonalla eurolla.

Laajennetaan näyttelypalkkiojärjestelmä kattamaan taidemuseoiden lisäksi kaikki epäkaupalliset ammattitaiteilijoiden näyttelypaikat

Vuonna 2021 käyttöön otettu näyttelypalkkiojärjestelmä on tärkeä kuvataidepoliittinen edistysaskel, johon ovat olleet tyytyväisiä niin taiteilijat kuin museot (Museobarometri 2024). Työ tulee saattaa loppuun ja järjestelmä laajentaa koskemaan kaikkia epäkaupallisia gallerioita, taidehalleja ja vastaavia ammattimaisia näyttelytiloja OKM:n työryhmän suosituksen mukaisesti (raportti, 2021). Lisärahoituksen tarve on 1,8 miljoonaa euroa vuosittain. Näyttelypalkkiomallin vaikutus laajimmassa muodossaan ulottuisi liki kaikkiin ammattikuvataiteilijoihin. Näyttelypalkkion laajentuminen edellyttää yhteisöjen rahoituksen lisääntymistä.

 Kansainvälisyyteen panostamalla edistetään näkyvyyttä ja menekkiä

Kansainväliset taidemarkkinat, näyttelymahdollisuudet ja residenssit tarjoavat välttämättömiä työtilaisuuksia ja osaamisen vaihtoa kuvataiteen ammattilaisille. Suomalainen kuvataide on korkeatasoista ja kansainvälisesti kiinnostavaa. Edistämällä nykytaiteen vientiä, kuten kansainvälisiä messuja ja näyttelytoimintaa harjoittavien organisaatioiden toimintaedellytyksiä, vahvistetaan suomalaisen nykytaiteen näkyvyyttä ja myös kaupallista menekkiä ulkomailla.

Vuonna 2023 julkaistussa virkanäkemyksessään opetus- ja kulttuuriministeriö ehdotti, että 2010-luvun lopusta puoleen laskenut kulttuuriviennin rahoitus tulee palauttaa ennalleen. Huolenaiheena on, että luovien alojen osuus Suomen viennistä on vain noin neljä prosenttia, joka on reilusti alle EU-maiden keskitason.

Ja vielä yksi juttu…

Haluamme muistuttaa, että apurahajärjestelmä on suomalainen ylpeydenaihe.

Kannatamme valtion taiteilija-apurahan nostamista suomalaisten mediaanitulon tasolle ja apurahojen määrän kasvattamista.

Suomalaisen taiteilija-apurahajärjestelmän merkitys on kulttuuripoliittisesti erittäin suuri, vaikka valtion kulttuuribudjetista sen osuus on alle 3 %. Apurahajärjestelmää tulee vaalia ja kehittää, sillä kuvataiteen kaltaisissa taidemuodoissa, joissa taiteilijoille on vain vähän tai ei ollenkaan kuukausipalkkaisia työpaikkoja, tämä kustannustehokas keino on ehkä jopa tärkein taiderahoituksen muoto.

Apurahan tason nostaminen mediaanitulon tasolle olisi edistysaskel monella tapaa. Jos apurahan taso sidottaisiin suomalaisten mediaanituloon, ei se enää voisi jäädä jälkeen yleisestä tulokehityksestä kuten heti vuoden 1968 jälkeen alkoi tapahtua. Nykyisin suuri osa apurahataiteilijoista tekee apurahakaudellaan myös sivutoimisia, ei-taiteellisia töitä, koska apuraha ei riitä nykypäivän keskimääräisiin elinkustannuksiin.

Ehdotus on aluperin julkaistu Suomen Taiteilijaseuran, Frame Contemporary Art Finlandin ja Kuvaston verkkosivuilla 30.1.2024.

Lisätietoa

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki, Suomen Taiteilijaseura
annukka.vahasoyrinki@artists.fi
 
Toimitusjohtaja Raija Koli, Frame Contemporary Art Finland
raija.koli@frame-finland.fi
 
Toiminnanjohtaja Tommi Nilsson, Kuvasto ry
tommi.nilsson@kuvasto.fi

Kuvataiteen talo

KUVATAITEEN TALO on 19 taiteilijavetoisen kuvataideorganisaation yhteistyöhanke. Kehitämme näkemyksellisesti uutta yhteistyötapaa, edistyksellistä digitaalista toimintaympäristöä sekä ainutlaatuisia yhteisiä toimitiloja.

KUVATAITEEN TALO on valmistuttuaan korkealuokkaisen näyttelytoiminnan, kiinnostavien tapahtumien, uudenlaisen taidekaupan ja moninaisen taideyhteisön elävä koti.