Digitaalinen Kuvataiteen talo -hanke on nyt visiovaiheessa

Digitaalisen Kuvataiteen talon visiotyöpaja lokakuussa 2023. Kuva: Futurice

Digitaalisen Kuvataiteen talon sisältöjä ja toteutustapaa raamittava visiotyöpajojen sarja on käynnistynyt lokakuussa. Digitaalinen Kuvataiteen talo on uudenlainen taiteilijalähtöinen alusta taiteen esittämiselle, välittämiselle ja kokemiselle. Kokonaisuus rakentuu opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman EU:n kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen rahoittamana vuosina 2023–2024. Alustan toteuttajakumppanina toimii innovaatio- ja teknologiayritys Futurice.

Digitaalisen Kuvataiteen talon ensimmäiset visiotyöpajat on järjestetty lokakuun alussa. Työpajoissa keskityttiin hahmottelemaan mitä kaikkea digitaalinen Kuvataiteen talo voi olla; mitkä palvelut ovat kaikkein olennaisimpia ja millaisia keinoja tulisi hyödyntää. Ensimmäinen visiotyöpaja keskittyi ideointiin ja osallisti Kuvataiteen talon ja sen jäsenorganisaatioiden henkilökuntaa, hallituksen jäseniä ja taiteilijoita. Toisessa työpajassa keskusteltiin pienemmällä kokoonpanolla johtopäätöksistä ja pohdittiin millaisin painotuksin digitaalinen talo rakentuisi kehitystyön ensimmäisessä vaiheessa. 

Työpajojen sarja jatkuu loppuvuotta kohden. Sekä digitaalisen alustan kehitystyö että rinnalla kulkeva Kuvataiteen talon brändityö edellyttävät onnistuakseen osallistumista laajalti jäsenorganisaatioista. Nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, millaiselta digitaalinen talo ja Kuvataiteen talon brändi tulevaisuudessa näyttävät ja kuulostavat. 

Digitaalisen Kuvataiteen talon visiotyö ja koko taloa koskettava brändityö ovat jatkoa keväällä 2023 alkaneelle Kuvataiteen talon konsepti- ja strategiatyölle.

Kooste visiotyöpajan johtopäätöksistä

Alle on koostettu teemoja, jotka nousivat esiin digitaalisen Kuvataiteen talon ensimmäisissä visiotyöpajoissa. Teemoista selkeästi tärkeimpiä olivat: taiteen esittäminen, taiteen välittäminen, ostokokemus ja kuratointi sekä sisällöt ja tapahtumat. 

Taiteen esittäminen


Taiteen esittämiseen liittyvässä keskustelussa nousi esiin tarve linkittää fyysinen ja digitaalinen tila kävijälle mielenkiintoisella, rikastavalla tavalla. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että digitaalisesta Kuvataiteen talosta ja fyysisessä tilassa toimivasta Kuvataiteen talosta ei tehdä toistensa kopioita, vaan toisiaan täydentävä kokonaisuus.

Eri taidemuotoihin tulisi soveltaa eri esitystapoja. Taiteen esittelyyn ja yleisötyöhön toivottiin monipuolisia ratkaisuja: fyysisten taideteosten, AI:n, käsillä tekemisen, immersiivisyyden ja vuorovaikutuksellisuuden yhdistelmiä. Yleisölle voisi olla kiinnostavaa päästä seuraamaan esimerkiksi näyttelyn rakentumista tai teoksen työstämistä reaaliaikaisesti.

Fyysistä ja digitaalista tilaa yhdistävien kokemusten tuottaminen vaatii väistämättä teknologiaa. Työpajassa keskusteltiin elementeistä, joita kokemuksen tai vuorovaikutuksen tuottaminen sekä fyysiseen että digitaaliseen ympäristöön vähimmillään tarvitsee. Laadukkaasti ja ajatuksella hyödynnettynä uudet teknologiat voivat houkutella Kuvataiteen taloon uusia yleisöjä ja tarjota uusia mahdollisuuksia taiteilijoille. Ne tarjoavat myös keinoja tuoda digitaalista osallistavuutta fyysiseen tilaan sekä mahdollisuuden tarjota lisäsisältöä näyttelyiden oheen.

Keskustelua käytiin myös siitä, että voisiko Kuvataiteen talo tarjota taiteilijoille tukea ja mahdollisuuksia työskennellä kokeellisten teknologioiden parissa.

Taiteen välittäminen verkossa, ostokokemus ja kuratointi


Taiteilijalle reilun taidekaupan kehittäminen on yksi Kuvataiteen talon keskeisistä tavoitteista. 

Työpajan keskustelussa painottui kolme teemaa: 1) modernin verkkokaupan mahdollisuudet tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön teosmyynnissä, 2) sujuvan ostopolun ja -kokemuksen tarjoaminen, joka hyödyntää sisältömarkkinoinnin keinoja ja on luonteva osa koko digitaalista Kuvataiteen taloa, ja 3) kuratoinnin tulisi olla laadukasta.

Taidekaupassa nimenomaan verkkokauppa nähtiin olennaisimpana teosmyynnin kannalta, vaikka kivijalkakaupallakin tulee olemaan tärkeä rooli teosten näyteikkunana. Modernin verkkokaupan keinot, jotka nojaavat vahvaan asiakasymmärrykseen, datan käyttöön ja suositteluun tulisi ottaa teosmyynnin käyttöön. Sujuva ostopolku yhdistelee sisältömarkkinointia, taitavaa käyttöliittymäsuunnittelua, elämyksellisyyttä ja tapahtumallisuutta. Yleisölähtöisyys nähtiin tärkeänä arvona.

On hyvä kuitenkin tunnistaa, että maailman parhailla verkkokaupoilla on satojen ihmisten kehittäjätiimi taustallaan. Kuvataiteen talon on mahdollista poimia parhaita oppeja ja muotoilla sujuva, moderni ostopolku. Hyvin mietittyjen kuratoinnin toimintatapojen ja hakutoimintojen kehittämisen avulla voidaan välttää tarve rakentaa resursseja vaativa, puhtaasti algoritmiseen suositteluun nojaava systeemi.

Keskustelussa nousi esiin paljon ideoita siitä, millaisilla sisällöillä ostokokemusta olisi mahdollista rikastaa: taiteilijan ja teoksen tekoprosessin esittelyllä, (maksullisilla) taiteilijatapaamisilla, suositteluteknologioilla sekä mahdollisuudella seurata itseä kiinnostavia sisältöjä ja taiteilijoita. 

Sisältömarkkinoinnin rooli kaupan tukijana on merkittävä. Ostopolut alkavat jo sosiaalisesta mediasta ja sitä tulee tukea monipuolisella sisällöllä kohdennetusti. Kaupan tulisi myös olla luonteva osa muuta digitaalisen Kuvataiteen talon palvelupalettia, jotta taiteen ostamisesta tulisi mahdollisimman helppoa ja kynnys ostamiseen olisi selkeästi madaltunut. Henkilökohtaisuus, tapahtumallisuus ja tapaamiset rikastavat ostokokemusta ja tekevät siitä erityisen. 

Kuratoinnin rooli nousi esiin yhtenä tärkeistä ratkaistavista teemoista. Taidekaupan todettiin olevan siinä mielessä erityistä, että ostajat usein luottavat enemmän galleristin makuun kuin omaansa. Kuratointia voi olla monella tasolla: verkkokaupan valikoiman ja kivijalkakaupan valikoimien koostamisessa, nostojen ja teemoitettujen kokonaisuuksien rakentamisessa sekä yksilöllisessä suosittelussa. Kuratointia on mahdollista myös sisältöjen avulla demokratisoida ja tuoda siihen liittyvää tietämystä yleisön ulottuville.

Sisällöt ja tapahtumat


Työpajassa ideoitiin laajasti erilaisia sisältöjä digitaaliseen Kuvataiteen taloon. Sisällön voi jakaa karkeasti seuraaviin teemoihin: näyttelyt, tapahtumat, taiteilijat ja taiteilijuus, taiteilijan ammatilliset tietosisällöt, sekä taiteen ostamiseen liittyvät sisällöt.

Yleisötyön tärkeänä sisällöllisenä teemana pidettiin taiteen tekemisen ja taiteilijuuden tuomista lähemmäksi yleisöä sekä taiteilijoiden esittelemistä. Tähän voitaisiin käyttää monenlaisia keinoja: työhuonevierailut etänä tai paikan päällä, työhuoneilla tehdyt videoesittelyt ja haastattelut, joita jaetaan myös fyysisen Kuvataiteen talon kahvilatilan tai aulan seinällä, seminaarit, puheenvuorot, keskustelutilaisuudet, haastattelut ja tekstisisällöt. Näiden rinnalle haluttiin tuoda myös vuorovaikutteisia keinoja tukemaan Kuvataiteen talon tarjoamia vahvoja taide-elämyksiä.

Työpajassa ideoitiin myös monenlaisia uusia ammatillisia mahdollisuuksia taiteilijoille, jotka liittyivät erityisesti tiedon ja näkemyksen tarjoamiseen, koulutukseen ja mentorointeihin.

Taiteen ostamiseen liittyvien sisältöjen avulla on mahdollista demokratisoida taiteen hankintaan liittyvää tietoa, tarjota perustietoja taiteen hankkimisesta, kuratoinnista, säilytyksestä ja ripustuksesta. Näistä sisällöistä tulisi tuottaa taiteen ostopolkua sekä myynti- ja teosvälitystapahtumia tukeva, sisältömarkkinoinnin keinoja tehokkaasti hyödyntävä kokonaisuus.

Keskusteluissa ideoitiin monipuolisesti erilaisia tapahtumatyyppejä sekä pop-up näyttelyiden, seminaarien tai tapahtumien järjestämistä jo ennen Kuvataiteen talon aukeamista kiinnostuksen herättämiseksi. Tällä voisi tukea myös digitaalisen Kuvataiteen talon lanseeraamista ja herättää yleisön kiinnostus hanketta kohtaan. Tapahtumista, näyttelyistä ja teksti/videosisällöistä tulisi muodostaa toisiaan tukevia kokonaisuuksia, jotka auttavat ilmiöittämisessä ja tunnettuuden kasvattamisessa. Tapahtumissa, sisällöissä ja koulutuksissa on myös potentiaalia uusien ansaintamallien kehittämiseen taiteilijoille ja Kuvataiteen talolle. 

Yhteenvetona voikin sanoa, että tapahtumista, näyttelyistä ja teksti/videosisällöistä tulisi muodostaa toisiaan tukevia kokonaisuuksia, jotka auttavat ilmiöittämisessä. Tapahtumissa, sisällöissä ja koulutuksissa on valtavasti potentiaalia uusien ansaintamallien kehittämiseen taiteilijoille ja Kuvataiteen talolle. Verkkotapahtumat ja hybridinä toteutetut tapahtumat tallenteineen tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua ja tuoda taidetta lähemmäs myös heitä, jotka eivät pääse paikan päälle fyysiseen taloon.

Seuraavat askeleet

Koska fyysisen Kuvataiteen talon sijaintikysymys on vasta ratkeamassa, luo digitaalinen Kuvataiteen talo mielikuvaa Kuvataiteen talosta esitellen sen toimintakonseptia ja kasvattaen talon brändin tunnettuutta. Digitaalisen talon tuleekin olla vaikuttava ja lisätä kiinnostusta myös fyysistä taloa kohtaan. Siksikin on tärkeää löytää taidetta palvelevia, yleisölle kiinnostavia digitaalisia esitystapoja. Digitaalisen Kuvataiteen talon verkkosivuston tulisi jatkossa mahdollistaa monipuolisesti luovat toteutukset ja rohkeatkin kokeilut ilman mittavia teknisiä muutos/kehitystöitä.

Digitaalisen Kuvataiteen talon visiotyövaihetta seuraakin “rohkeat kokeilut” -vaihe, jossa on ajatuksena törmäyttää teknologia ja taide, ja siten löytää uusia tapoja taiteen esittämiseen digitaalisuutta hyödyntäen. Työpajoissa ideoitiin eri kuvataiteen alojen taitelijoiden kutsumista mukaan luovien ratkaisujen löytämiseksi. 

On myös hyvä pitää mielessä, että modernisti toteutettu verkkokauppa on tärkeä, mutta pelkällä verkkokaupalla ei luoda ilmiötä. Kuvataiteen talon kaupallisen ratkaisun luomisessa kannattaa hyödyntää ikuista jännitettä taiteen sisällön ja kaupallisuuden välillä. Kuvataiteen talon maine kuitenkin synnytetään luomalla kiinnostavaa, elämyksellistä, kapinallista, keskustelua herättävää, laadukasta taiteellista sisältöä. Kun tämän yhdistää tyylikkäästi toteutettuun kaupalliseen ratkaisuun, joka ei oikeastaan tunnu kaupalliselta, madaltuu kynnys taiteen hankkimiselle. Näyttelyistä, sisällöistä ja tapahtumista luodaan kokonaisuuksia ilmiöiden luomiseksi ja mahdollisuus hankkia taidetta nivotaan näihin kokonaisuuksiin. 

Digitaalisen Kuvataiteen talon kiinnostavuus perustuu laadukkaalle sisällölle. Koska Kuvataiteen talo tuo yhteen lukuisia taidealan toimijoita, on yhteisen hallinnollisen mallin löytäminen tärkeää jo digitalon kehitysvaiheessa. Organisoituminen vaikuttaa mm. verkkonäyttelyiden kuratointiin ja tuotantoon, sisällön siirtoon ja tuotantoon sekä verkkokaupan ylläpitämiseen, päivittämiseen ja kassavirtaan. Prosessin aikana on tärkeää käydä dialogia Kuvataiteen taloon liittyvästä organisoitumisesta ja toiminnan suunnittelun etenemisestä, joka on digitaalista Kuvataiteen taloa laajempi kysymys. 

Lisätietoa
Digitaalinen Kuvataiteen talo
Projektipäällikkö Sanni Tiivola-Jurvainen, sanni@kuvataiteentalo.fi, +358 50 337 5874

Digitaalinen Kuvataiteen talo mahdollistuu opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen turvin. Tuki on osa Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Kuvataiteen talo

KUVATAITEEN TALO on 20 taiteilijavetoisen kuvataideorganisaation yhteistyöhanke. Kehitämme näkemyksellisesti uutta yhteistyötapaa, edistyksellistä digitaalista toimintaympäristöä sekä ainutlaatuisia yhteisiä toimitiloja.

KUVATAITEEN TALO on valmistuttuaan korkealuokkaisen näyttelytoiminnan, kiinnostavien tapahtumien, uudenlaisen taidekaupan ja moninaisen taideyhteisön elävä koti.