Digitaalinen Kuvataiteen talo -hanke on nyt visiovaiheessa

Taiteen esittämiseen liittyvässä keskustelussa nousi esiin tarve linkittää fyysinen ja digitaalinen tila kävijälle mielenkiintoisella, rikastavalla tavalla. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että digitaalisesta Kuvataiteen talosta ja fyysisessä tilassa toimivasta Kuvataiteen talosta ei tehdä toistensa kopioita, vaan toisiaan täydentävä kokonaisuus.

Eri taidemuotoihin tulisi soveltaa eri esitystapoja. Taiteen esittelyyn ja yleisötyöhön toivottiin monipuolisia ratkaisuja: fyysisten taideteosten, AI:n, käsillä tekemisen, immersiivisyyden ja vuorovaikutuksellisuuden yhdistelmiä. Yleisölle voisi olla kiinnostavaa päästä seuraamaan esimerkiksi näyttelyn rakentumista tai teoksen työstämistä reaaliaikaisesti.

Fyysistä ja digitaalista tilaa yhdistävien kokemusten tuottaminen vaatii väistämättä teknologiaa. Työpajassa keskusteltiin elementeistä, joita kokemuksen tai vuorovaikutuksen tuottaminen sekä fyysiseen että digitaaliseen ympäristöön vähimmillään tarvitsee. Laadukkaasti ja ajatuksella hyödynnettynä uudet teknologiat voivat houkutella Kuvataiteen taloon uusia yleisöjä ja tarjota uusia mahdollisuuksia taiteilijoille. Ne tarjoavat myös keinoja tuoda digitaalista osallistavuutta fyysiseen tilaan sekä mahdollisuuden tarjota lisäsisältöä näyttelyiden oheen.

Keskustelua käytiin myös siitä, että voisiko Kuvataiteen talo tarjota taiteilijoille tukea ja mahdollisuuksia työskennellä kokeellisten teknologioiden parissa.

Taiteilijalle reilun taidekaupan kehittäminen on yksi Kuvataiteen talon keskeisistä tavoitteista. 

Työpajan keskustelussa painottui kolme teemaa: 1) modernin verkkokaupan mahdollisuudet tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön teosmyynnissä, 2) sujuvan ostopolun ja -kokemuksen tarjoaminen, joka hyödyntää sisältömarkkinoinnin keinoja ja on luonteva osa koko digitaalista Kuvataiteen taloa, ja 3) kuratoinnin tulisi olla laadukasta.

Taidekaupassa nimenomaan verkkokauppa nähtiin olennaisimpana teosmyynnin kannalta, vaikka kivijalkakaupallakin tulee olemaan tärkeä rooli teosten näyteikkunana. Modernin verkkokaupan keinot, jotka nojaavat vahvaan asiakasymmärrykseen, datan käyttöön ja suositteluun tulisi ottaa teosmyynnin käyttöön. Sujuva ostopolku yhdistelee sisältömarkkinointia, taitavaa käyttöliittymäsuunnittelua, elämyksellisyyttä ja tapahtumallisuutta. Yleisölähtöisyys nähtiin tärkeänä arvona.

On hyvä kuitenkin tunnistaa, että maailman parhailla verkkokaupoilla on satojen ihmisten kehittäjätiimi taustallaan. Kuvataiteen talon on mahdollista poimia parhaita oppeja ja muotoilla sujuva, moderni ostopolku. Hyvin mietittyjen kuratoinnin toimintatapojen ja hakutoimintojen kehittämisen avulla voidaan välttää tarve rakentaa resursseja vaativa, puhtaasti algoritmiseen suositteluun nojaava systeemi.

Keskustelussa nousi esiin paljon ideoita siitä, millaisilla sisällöillä ostokokemusta olisi mahdollista rikastaa: taiteilijan ja teoksen tekoprosessin esittelyllä, (maksullisilla) taiteilijatapaamisilla, suositteluteknologioilla sekä mahdollisuudella seurata itseä kiinnostavia sisältöjä ja taiteilijoita. 

Sisältömarkkinoinnin rooli kaupan tukijana on merkittävä. Ostopolut alkavat jo sosiaalisesta mediasta ja sitä tulee tukea monipuolisella sisällöllä kohdennetusti. Kaupan tulisi myös olla luonteva osa muuta digitaalisen Kuvataiteen talon palvelupalettia, jotta taiteen ostamisesta tulisi mahdollisimman helppoa ja kynnys ostamiseen olisi selkeästi madaltunut. Henkilökohtaisuus, tapahtumallisuus ja tapaamiset rikastavat ostokokemusta ja tekevät siitä erityisen. 

Kuratoinnin rooli nousi esiin yhtenä tärkeistä ratkaistavista teemoista. Taidekaupan todettiin olevan siinä mielessä erityistä, että ostajat usein luottavat enemmän galleristin makuun kuin omaansa. Kuratointia voi olla monella tasolla: verkkokaupan valikoiman ja kivijalkakaupan valikoimien koostamisessa, nostojen ja teemoitettujen kokonaisuuksien rakentamisessa sekä yksilöllisessä suosittelussa. Kuratointia on mahdollista myös sisältöjen avulla demokratisoida ja tuoda siihen liittyvää tietämystä yleisön ulottuville.

Työpajassa ideoitiin laajasti erilaisia sisältöjä digitaaliseen Kuvataiteen taloon. Sisällön voi jakaa karkeasti seuraaviin teemoihin: näyttelyt, tapahtumat, taiteilijat ja taiteilijuus, taiteilijan ammatilliset tietosisällöt, sekä taiteen ostamiseen liittyvät sisällöt.

Yleisötyön tärkeänä sisällöllisenä teemana pidettiin taiteen tekemisen ja taiteilijuuden tuomista lähemmäksi yleisöä sekä taiteilijoiden esittelemistä. Tähän voitaisiin käyttää monenlaisia keinoja: työhuonevierailut etänä tai paikan päällä, työhuoneilla tehdyt videoesittelyt ja haastattelut, joita jaetaan myös fyysisen Kuvataiteen talon kahvilatilan tai aulan seinällä, seminaarit, puheenvuorot, keskustelutilaisuudet, haastattelut ja tekstisisällöt. Näiden rinnalle haluttiin tuoda myös vuorovaikutteisia keinoja tukemaan Kuvataiteen talon tarjoamia vahvoja taide-elämyksiä.

Työpajassa ideoitiin myös monenlaisia uusia ammatillisia mahdollisuuksia taiteilijoille, jotka liittyivät erityisesti tiedon ja näkemyksen tarjoamiseen, koulutukseen ja mentorointeihin.

Taiteen ostamiseen liittyvien sisältöjen avulla on mahdollista demokratisoida taiteen hankintaan liittyvää tietoa, tarjota perustietoja taiteen hankkimisesta, kuratoinnista, säilytyksestä ja ripustuksesta. Näistä sisällöistä tulisi tuottaa taiteen ostopolkua sekä myynti- ja teosvälitystapahtumia tukeva, sisältömarkkinoinnin keinoja tehokkaasti hyödyntävä kokonaisuus.

Keskusteluissa ideoitiin monipuolisesti erilaisia tapahtumatyyppejä sekä pop-up näyttelyiden, seminaarien tai tapahtumien järjestämistä jo ennen Kuvataiteen talon aukeamista kiinnostuksen herättämiseksi. Tällä voisi tukea myös digitaalisen Kuvataiteen talon lanseeraamista ja herättää yleisön kiinnostus hanketta kohtaan. Tapahtumista, näyttelyistä ja teksti/videosisällöistä tulisi muodostaa toisiaan tukevia kokonaisuuksia, jotka auttavat ilmiöittämisessä ja tunnettuuden kasvattamisessa. Tapahtumissa, sisällöissä ja koulutuksissa on myös potentiaalia uusien ansaintamallien kehittämiseen taiteilijoille ja Kuvataiteen talolle. 

Yhteenvetona voikin sanoa, että tapahtumista, näyttelyistä ja teksti/videosisällöistä tulisi muodostaa toisiaan tukevia kokonaisuuksia, jotka auttavat ilmiöittämisessä. Tapahtumissa, sisällöissä ja koulutuksissa on valtavasti potentiaalia uusien ansaintamallien kehittämiseen taiteilijoille ja Kuvataiteen talolle. Verkkotapahtumat ja hybridinä toteutetut tapahtumat tallenteineen tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua ja tuoda taidetta lähemmäs myös heitä, jotka eivät pääse paikan päälle fyysiseen taloon.